Arvioitu lukuaika: 8 minuuttia

Todellinen uskonto

Kirjoittanut: Abu Aminah Bilal Philips

Islamin usko

Ensimmäinen asia, joka jokaisen tulisi islamista tietää ja ymmärtää, on islam -sanan merkitys. Islamin uskontoa ei ole nimetty minkään henkilön mukaan, toisin kuin esimerkiksi kristinusko Jeesuksen Kristuksen mukaan tai buddhismi Gautama Buddhan mukaan.

Kungfutselaisuus nimettiin Kungfutsen mukaan ja marxismi otti nimensä Karl Marxilta. Islamin uskontoa ei myöskään kutsuta minkään heimon mukaan toisin kuin esimerkiksi juutalaisuus, jonka nimi tulee Juudean heimosta tai hinduismi, joka on nimetty hindujen mukaan. Islam on Allahin todellinen uskonto ja sen nimi viittaa Allahin, ”Jumalan” uskonnon keskeiseen periaatteeseen, joka täydellinen alistuminen Allahin, ”Jumalan” tahtoon. Arabiankielinen sana “islam” tarkoittaa alistumista tai omasta tahdosta luopumista ainoan todellisen ja ainoan palvonnan arvoisen Jumalan vuoksi. Häntä, joka alistuu, kutsutaan muslimiksi. Sana islam’ merkitsee myös rauhaa, joka on luonnollinen seuraus täydellisestä Allahille antautumisesta. Näin ollen islam ei ollut Profeetta Muhammadin (olkoon Allahin rauha ja siunaukset hänen yllään) 600-luvun Arabiaan tuoma uusi uskonto, vaan Allahin todellinen uskonto viimeisessä muodossaan ilmaistuna.

Islam on Aatamille annettu uskonto. Aatami oli ihmisistä ensimmäinen ja hän oli Allahin ensimmäinen profeetta. Islam oli Kaikkien Allahin ihmisille lähettämien profeettojen uskonto. Jumalan uskonnon Islam nimeä eivät päättäneet myöhemmät sukupolvet, vaan Allah itse valitsi sen ja Selvästi mainitsi siitä ihmisille lähettämässään ilmoituksessa. Viimeisessä Jumalallisen ilmestyksen kirjassa, Koraanissa, Allah sanoo:

”Tänään olen tehnyt teidän uskontonne täydelliseksi, saattanut armoni teille täydelliseksi ja valinnut islamin teidän uskonnoksenne”. (Pöydän suura 5:3)

”Joka valitsee uskonnon kuin islamin, ei saa Jumalan suosiota vaan joutuu tuonpuoleisessa perikatoon”. (Imranin perheen suura 3:85)

”Ei Abraham ollut juutalainen eikä kristitty, vaan hän oli alistuvainen muslimi”. (Imranin perheen suura 3:67)

Jumala ei missään Raamatun kohdassa sano profeetta Mooseksen kansalle tai heidän jälkeläisilleen, että heidän uskontonsa on juutalaisuus, tai Kristuksen seuraajille että heidän uskontonsa on kristinusko. Tosiasiassa Kristus ei edes ollut hänen nimensä. Eikä hänen nimensä ollut myöskään Jeesus! Kristus-nimi tulee kreikan sanasta Kristos, joka tarkoittaa voideltua.

Siitä seuraa, että Kristus on heprealaisen messia-sanan kreikan kielinen käännös. Jeesus-nimi taas on heprealaisen Esau-nimen latinalaistettu versio. Helpottaakseni asiaa käytän Jeesus-nimeä kun viittaan profeetta Esauhin. Mitä tulee hänen uskontoonsa, niin se oli se, mihin hän seuraajiaan kutsui. Kuten häntä edeltävät profeetat, hänkin kutsui ihmisiä alistumaan Allahin tahtoon (mikä on islamin tarkoitus), ja hän varoitti heitä ihmismielen luomista vääristä jumalista. Kuten Uudessa Testamentissa sanotaan, hän opetti seuraajiaan rukoilemaan seuraavalla tavalla: ”Olkoon sinun tahtosi maan päällä kuten taivaissa”.

Islamin viesti

Koska oman tahdon todellinen alistaminen Allahin tahtoon on jokaisen ylistysten perusta, Allahin jumalallisen uskonnon eli islamin keskeinen viesti on yksinomaan Allahin ylistäminen. Jollekin henkilölle, paikalle tai muulle asialle kuin Jumalalle alistumista tulee välttää, koska kaikki muu kuin Allah on Allahin luomaa. Voidaan sanoa, että islam kutsuu pois luotujen ylistämisestä kohti niiden Luojan palvontaa. Hän on ainoa, joka ansaitsee ihmisten ylistyksen ja vain Hänen tahdostaan ihmisten rukoukset saavat vastauksen. Jos ihminen rukoilee puuta ja hänen rukouksensa toteutuu, niin se oli Allah eikä puu, jonka ansiosta olosuhteet muuttuivat.

Joku voisi sanoa että tämä on itsestään selvää. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Ainakaan puunpalvojille. Myöskään Jeesukselle, Buddhalle tai Krishnalle, Pyhälle Kristofferille tai Pyhälle Henrikille osoitettuihin rukouksiin eivät vastaa edellä mainitut henkilöt, vaan Allah. Jeesus ei kehottanut seuraajiaan ylistämään itseään vaan Allahia. 

Kuten Jumala sanoo Koraanissa: ”Jeesus, Marian poika! Sinäkö sanoit ihmisille: ”Ottakaa minut ja äitini jumaliksi yhden Jumalan asemasta?”. Jeesus vastaa: ”Jumala varjelkoon minua! En minä voisi sanoa sellaista, mihin minulla ei ole oikeutta.” (Pöydän suura 5:116)

Hän ei myöskään palvonut itseään ylistysteoissaan, vaan Allahia. Tämä perusperiaate on kätketty Koraanin ensimmäiseen lukuun, joka tunnetaan Äl Fäätihän suurana. Sen jakeessa numero 4 sanotaan: ”Sinua me palvomme, Sinua me huudamme avuksi”.

Muissa viimeisen ilmestyksen kirjan eli Koraanin kohdissa Allah sanoo: ”Rukoilkaa minua, niin minä vastaan teille.” (Anteeksiantavan suura 40:60)

On hyvä huomata, että islamin perusviestin mukaan Allah ja Hänen luotunsa ovat ilmeisen erilaisia. Allah ei ole sama kuin Hänen luotunsa eikä Hän ole osa luomustaan, eivätkä Hänen luotunsa ole sama kuin Hän, tai osa Häntä. Tämä voi tuntua itsestään selvältä, mutta ihmisten tapa ylistää luotuja Luojan asemasta johtuu etupäässä ihmisten tietämättömyydestä.

Uskomus, jonka mukaan Allahin olemus on joka paikassa luotujensa keskuudessa, tai että Hänen jumalallinen olemuksensa on tai oli Hänen luoduissaan, mahdollisti luotujen ylistyksen, vaikka kyseistä ylistystä voisi kutsua Allahin ylistykseksi Hänen luotujensa kautta. Joka tapauksessa islamin viesti, kuten Allahin profeetat opettivat, on ainoastaan Allahin ylistäminen sekä luotujen suoran tai epäsuoran ylistämisen välttäminen.

Allah sanoo selvästi Koraanissa: “Me olemme lähettäneet jokaiselle kansalle profeetan (sanomaan heille): “Palvokaa Jumalaa ja välttäkää epäjumalia!” (Mehiläisten suura 16:36)

Kun epäjumalanpalvojalta kysytään miksi hän kumartaa ihmisten tekemille epäjumalille, vastaus on aina sama: he eivät palvo kivipatsasta vaan Allahia, joka on läsnä sen kautta. He väittävät, että kivipatsas on ainoastaan Allahin olemuksen ilmentymä, eikä Allah itsel Han, joka on hyväksynyt käsitteen, jonka mukaan Jumala on läsnä luotujensa keskuudessa, joutuu hyväksymään tämänkin idean. Kun taas henkilö, joka ymmärtää islamin perusviestin ja sen seuraukset, ei koskaan alistuisi epäjumalien palvontaan, vaikka sitä kuinka järkeistettäisiin. Ne henkilöt, jotka läpi aikojen ovat väittäneet olevansa jumalallisia, ovat perustaneet väitteensä sille vaaralle uskolle, että Allah on läsnä ihmisessa. Heidän ei tarvinnut kuin väittää, Allah heidän väärien että vaikka uskomustensa mukaan on läsnä meissä kaikissa, niin heissä Hän on läsnä vieläkin enemmän. Siksi heidän mukaansa meidän pitäisi antautua heille ja ylistää heitä kuten Jumalaa tai kuten Jumalaa ihmisessä.

Samoin ne, jotka ovat saarnanneet joidenkin kuolleitten henkilöiden jumalallisuutta, löytäneet hedelmällisen maaston niiden ihmisten keskuudesta, jotka hyväksyvät sen väärän uskomuksen, jonka mukaan Jumala on ihmisessä. Sellainen ihminen, joka on ymmärtänyt islamin perusviestin, ei suostuisi koskaan palvomaan toista ihmistä missään olosuhteissa. Jumalan uskonnon ydin on Luojan palvominen ja luotujen palvomisen torjuminen. 

Tämä merkitys on islamin motolla: “Lää iläähä illaAllaah” (Ei ole muuta palvomisen arvoista Jumalaa kuin Allah).

Tämän toistaminen tuo henkilön islamiin ja siihen uskominen vilpittömästi takaa hänelle paratiisin. Siksi islamin viimeisen profeetan on kerrottu sanoneen, ”Joka sanoo ’Ei ole muuta palvomisen arvoista jumalaa kuin Allah ja kuolee siihen uskoen, pääsee paratiisiin” (Abu Dharrin raportoima ja Äl Bukhaarin ja Muslimin keräämä). Tämän uskontunnustuksen sanominen edellyttää täydellistä Jumalalle alistumista, täydellistä Hänelle antautumista Hänen sääntöjään noudattamalla, sekä monijumalaisuuden epäjumalanpalvojien kieltämistä.

Väärän uskonnon viesti

On olemassa niin monia lahkoja, kultteja, uskontoja, filosofisia suuntauksia ja liikkeitä, jotka kaikki väittävät olevansa oikeassa tai olevansa ainoa oikea polku Jumalan luo. Miten voi tietää mitkä niistä ovat oikeassa?

Tapa, jolla vastaus löydetään, on unohtaa eri oppien väliset pinnalliset erot ja tunnistaa jokaisesta niistä se ylistyksen keskeinen kohde, johon ne suorasti tai epäsuorasti kutsuvat. Väärille uskonnoilla on kaikilla sama peruskäsite Allahia koskien. Ne väittävät että kaikki ihmiset ovat jumalia, tai että jotkut tietyt ihmiset olivat jumalia tai että luonto on sama kuin Allah. tai että Allah on ihmisen mielikuvituksen tuote. Näin ollen voidaan sanoa, että väärän uskonnon perusviesti on se, että Allahia voi ylistää Hänen luotujensa kautta.

Väärä uskonto kutsuu ihmisiä luotujen ylistykseen kutsumalla luotuja tai jotain luomuksen osaa Jumalaksi. Esimerkiksi profeetta Jeesus kutsui seuralaistaan Allahin ylistykseen mutta ne, jotka väittävät olevansa hänen seuraallaan nykypäivänä, kutsuvat ihmisiä Jeesuksen ylistykseen sanomalla että hän oli Allah! Buddha oli uskonpuhdistaja, joka toi suuren määrän humanistisia periaatteita Intian uskontoon. Hän ei välttänyt olevansa Jumala, eikä hän ehdottanut seuraajiaan pitämään itseään ylistyksen kohteena. Silti nykypäivänä suurin osa buddhisteista jotka asuvat Intian ulkopuolella pitävät häntä Jumalana ja kumartavat epäjumalankuville, jotka on tehty hänen näköisekseen heidän näkemyksensä mukaisesti Ylistyskohteen tunnistamisperiaatetta käyttämällä väärä uskonto paljastuu selvästi ja sen keinotekoinen luonto selvia. Kuten Jumala sanol Koraanissa:

Ne, joita Jumalan ohella palvelette, ovat pelkkiä nimiä, jotka te ja teidän esi-isänne ovat keksineet Jumala ei ole siihen ylhaalta valtuutta antanut. Tuomio kuuluu Jumalalle yksin. Hän on määrännyt, ettette ketään muuta palvele kuin yksin Häntä. Tämä on oikea usko, mutta useimmat ihmiset eivät sitä käsitä.” Joosefin suura 12:40)

Voidaan väittää, että kaikki uskonnot opettavat hyviä asioita, joten miksi sillä siis olisi väliä mitä seuraamme?

Vastaus kuuluu: väärät uskonnot opettavat suurinta pahaa, luotujen palvomista. Luotujen palvominen on suurin ihmisen tekemä synti, koska se on ristiriidassa ihmiselämän päämäärän kanssa. Ihminen luotiin palvomaan vain Allahia kuten Allah sanoi selvästi Koraanissa:

”Olen luonut dzinnit ja ihmiset, jotta he palvoisivat minua”. (Pölyä nostattavien suura 51:56)

Tämän seurauksena luotujen palvonta, joka on epäjumalanpalvonnan ydin, on ainoa anteeksiantamaton synti. Epäjumalanpalveluksen tilassa kuolevan ihmisen kohtalo on sinetöity tuonpuoleista koskien. Tämä ei ole minun mielipiteeni, vaan Allahilta tullut tieto viimeisessä ihmiselle lähetetyssä ilmestyksessä:

”Jumala ei anna anteeksi sitä, että Hänen rinnalleen asetetaan muita jumalia, mutta kaiken muun Hän antaa anteeksi kenelle tahtoo.” (Naisten suura 4:48)

Islamin yleismaailmallisuus 

Koska väärän uskonnon seuraukset ovat niin vakavia, Allahin todellisen uskonnon pitää olla maailmanlaajuisesti ymmärrettävä ja tavoitettava, eikä se ole rajoitettu vain yhdelle kansalle, alueelle tai ajalle. Uskovaisen paratiisiin pääsemiselle ei voi olla mitään sellaisia ehtoja kuten kaste, ihmiseen uskominen pelastajana jne. Islamin universaalisuuden juuret löytyvät islamin keskeisestä periaatteesta ja sen tarkoituksesta (tahtonsa luovuttaminen Jumalalle). Kun ihminen tajuaa, että Allah on yksi ja erilainen luoduistaan, ja antautuu Allahille, hänestä tulee muslimi ruumiissaan ja sielussaan, ja niin ollen hän on paratiisin arvoinen. Näin ollen kenestä vain, milloin vain ja missä vain voi tulla muslimi, Jumalan uskonnon eli islamin, seuraaja, vain sillä ehdolla, että hän torjuu luotujen palvonnan ja kääntyy palvonnassaan yksinomaan Allahin (Jumalan) puoleen. Pitää muistaa, että Allahin tunnustaminen ja Hänelle antautuminen edellyttää, että henkilö valitsee oikean ja väärän väliltä, ja tämä valinta tarkoittaa vastuullisuutta. Ihminen saatetaan vastuuseen teoistaan, ja näin ollen hänen pitäisi yrittää parhaansa mukaan tehdä hyvää ja välttää pahaa.

Suurin hyve on Allahin palvonta yksin vailla vertaisia ja liittolaisia, ja suurin paha on Hänen luotujensa palvonta Allahin lisäksi tai Hänen asemastaan. Tämä tieto tulee seuraavalla tavalla esille viimeisessä ilmestyksessä:

”Uskovat ja myöskin ne jotka ovat juutalaisia, kristittyjä, saabalaisia, jos he uskovat Allahiin ja Viimeiseen päivään ja elävät hurskaasti, saavat totisesti palkkansa Herransa luona; ei mikään pelko valtaa heitä, eikä heidän tarvitse murehtia.” (Hiehon suura 2:62)

”Ja jos he olisivat pitäneet kiinni Toorasta ja evankeliumista sekä siitä, minkä heidän Herransa on ylhäältä ilmaissut, olisivat he totisesti saaneet nauttia siunausta ylhäältä samoin kuin maasta tulevaa. Heidän joukossaan on oikeamielisiäkin, mutta kelvotonta on se, mitä suurin osa heistä tekee.” (Katetun pöydän suura 5:66)

Allahin tunnustaminen

Tässä esiin tuleva kysymys kuuluu: ”Miten voidaan edellyttää, että kaikki ihmiset niin erilaisine taustoineen, yhteiskuntineen ja kulttuureineen voisivat uskoa Allahiin?” Jotta ihmisiä voitaisi pitää vastuullisina Allahin ylistämisestä, on heillä oltava mahdollisuus saada tietoa Allahista.

Viimeinen ilmestys opettaa, että koko ihmiskunnan sieluun on leimattu Allahin tunnistaminen; se on osa heidän luontoaan, jota varten heidät on luotu. Kumpujen suurassa, jakeissa 172-173, Allah selitti että kun Hän loi Aatamin, Hän loi samalla kaikki Aatamin jälkeläiset ja otti heiltä valan sanoen, ”Enkö minä ole teidän Herranne?” He vastasivat: ”Kyllä! Me todistamme sen.” Sen jälkeen Allah selitti miksi Hän antoi koko koko ihmiskunnan todistaa, että Hän on heidän Luojansa ja ainoa oikea palvonnan arvoinen Jumala.

Hän sanoi, ”Teimme näin, jotta he eivät voisi ylösnousemuksen päivänä sanoa: ”Me emme tienneet tätä.” Se tarkoittaa, ettemme tienneet että Sinä, Allah olit meidän Jumalamme. Kukaan ei kertonut meille, että meidän piti vain ylistää Sinua.” Allah jatkoi selitystään ”Tai etteivät he voisi sanoa: ’Isämmekin palvoivat monia jumalia ennen meitä ja me olemme heidän lapsiaan. Tuhoatko Sinä meidät sen takia, mitä valheelliset ihmiset tekivät?'” Jokaisella lapsella on syntyessään luonnollinen usko Allahiin ja synnynnäinen taipumus palvoa vain Häntä tätä kutsutaan arabian kielellä fitraksi. Jos lapsi jätettäisiin yksin, hän palvoisi Allahia omalla tavallaan, mutta kaikkiin lapsiin vaikuttavat heidän ympärillään olevat näkyvät ja näkymättömät asiat. Profeetta (Allahin rauha ja siunaukset olkoon hänen yllään) kertoi Allahin sanoneen: ”Loin palvelijani oikeaan uskontoon, mutta paholaiset harhauttavat heidät”.

Profeetta (olkoon Allahin rauha ja siunaukset hänen yllään) sanoi myös: ”Jokainen lapsi syntyy fitran tilassa, sitten hänen vanhempansa tekevät hänestä juutalaisen, kristityn tai zarathustralaisen, kuten eläin synnyttää normaalin pennun. Oletko huomannut, että ne syntyisivät turmeltuneina?” (Al Bukhaarin ja Muslimin keräämä). Aivan kuten lapsi antautuu fysiikan laeille jotka Allah on asettanut luontoonsa, niin myös hänen sielunsa alistuu sille, että Allah on hänen Herransa ja Luojansa. Mutta hänen vanhempansa yrittävät saada hänet seuraamaan omaa tietään ja lapsi ei ole tarpeeksi vahva vastustaakseen tai torjuakseen vanhempiensa tahtoa. Lapsen seuraama uskonto tässä vaiheessa on hänen omaksumiensa tapojen ja hänen saamansa kasvatuksen seurausta, ja Allah ei saata häntä vastuuseen tai rankaise häntä tämän uskonnon takia.

Ihmisten elämän aikana heille näytetään lapsuudesta kuolemaan asti merkkejä joka maailman kolkassa ja heidän omissa sieluissaan kunnes tulee selväksi, ettei ole kuin yksi oikea Jumala (Allah). Jos ihmiset ovat itselleen rehellisiä ja torjuvat väärät jumalat ja etsivät Allahia, se tehdään heille helpoksi, mutta jos he jatkuvasti torjuvat Allahin merkit ja jatkavat luotujen palvontaa, siitä pois pääseminen tulee olemaan heille vain vaikeampaa. Esimerkiksi erään Brasiliassa Amatsonin viidakon kaakkoisalueella asuvan primitiivisen heimon jäsenet rakensivat uuden majan pääepäjumalalleen Skwatchille, joka edusti kaikkien luotujen korkeinta jumalaa. Seuraavana päivänä eräs nuori mies tuli mökkiin osoittaakseen kunnioitustaan jumalalleen, ja sillä aikaa kun hän oli kumartamassa sille, jonka hänelle oli opetettu olevan hänen Luojansa ja Ylläpitäjänsä, vanha syyhyinen ja kirppuja täynnä oleva koira käveli sisään. Mies ehti nähdä kun koira nosti takajalkansa ja pissasi epäjumalan päälle. Raivoissaan nuorukainen ajoi koiran pois temppelistä, mutta kun hänen raivonsa loppui, hän tajusi ettei tämä epäjumala voinut olla maailmankaikkeuden Herra. Allahin täytyy olla jossain muualla. Nyt hän oli valinnan edessä: hänellä oli valinta tehdä jotain tiedollaan ja etsiä Allah, tai hän saattoi valita jatkaa epärehellisesti seuraamalla heimonsa vääriä uskomuksia. Vaikka tämä saattaakin kuulostaa kummalliselta, niin kyseessä oli Allahilta tullut merkki tälle nuorelle miehelle. Tämä oli jumalallinen ohjaus siitä että se, mihin tämä nuori mies aikaisemmin uskoi, oli väärin. 

Kuten aikaisemmin mainitsin, Profeettoja lähetettiin jokaiselle kansalle ja heimolle tukemaan ihmisen luonnollista uskoa Allahiin ja hänen sisäänrakennettua taipumusta palvoa vain Allahia, sekä vahvistamaan jumalallista totuutta Allahin päivittäisillä merkeillä. Vaikka suurimmassa osassa tapauksia paljon profeettojen opeista on turmeltunut, niin jotkut osat, joissa oikea erotettiin väärästä, ovat jääneet jäljelle. Näitä ovat esimerkiksi kymmenen käskyä ja Toora, niiden vahvistus evankeliumeissa sekä murhaa, varastamista ja aviorikosta lait suurimmassa osassa yhteiskuntia. Jokainen sielu saatetaan siis vastuuseen uskostaan Allahin sekä islamin uskon hyväksymisestä, eli täydellisestä koskevat alistumisesta Allahin tahtoon.

Rukoilemme Allahia, Ylhäistä, että Hän pitää meidät oikealla tiellä, jolle Hän on meidät johdattanut, ja että Hän armahtaa meitä, totisesti Hän on Armeliain. Ylistys ja kiitos kuuluu Allahille, maailmojen Herralle, ja rauha ja siunaus Profeetta Muhammadille, hänen Perheelleen, Seuralaisilleen ja heille, jotka oikeamielisesti seuraavat heitä.

Lue myös: Muhammad, kuka hän on?

Käännös: Suomen ja Baltian Maiden Muslimijärjestö ry
Original in english: The True Religion