Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Pari sanaa huivin käytöstä

Yleisestä islamin uskoon liitetystä väärinkäsityksestä johtuen, monet kristityt ja muiden uskontojen edustajat luulevat hijabin eli huivin kuuluvan vain muslimien uskontoon tai olevan osa maahanmuuttajataustaisten kulttuuriperinnettä ja lähtökohtaisesti potentiaalinen merkki alistetusta naisesta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan kyseinen uskonnollinen traditio on peruja muinaisista, kunniallisempien aikojen tavoista. Jopa Suomessa naiset käytti historiassa huiveja ja peitti päänsä. Huivia ei kuitenkaan suurimmassa osassa tapauksista pidetä kulttuurillista syistä eikä se ole merkki siitä, että aviomies tai vanhemmat sortaisivat naisen oikeuksia vaan Jumalan käsky naiselle olla paljastamatta kauneuttaan.

Turun yliopiston Suomen historian professori ja tietokirjailija Kirsi Vainio-Korhonen mainitsee Turun sanomiin kirjoittamassaan artikkelissa näin:

“Suomessa olevat musliminaiset ovat alkaneet kantasuomalaisten huutelijoiden takia pelätä huivin käyttöä julkisilla paikoilla. Huutelijoilla ei nähtävästi ole mitään tietoa oman maansa naisten huivien ja huntujen tuhatvuotisesta historiasta.” ja Kristillisellä ajalla Raamatun auktoriteetti ohjeisti naisia huivittamaan tai hunnuttamaan itsensä. Varsinkin vaimolle päähineettä kulkeminen olisi ollut häpeä. Hunnun käyttö on ikivanha tapa Lähi-idässä, ja se on löytänyt tiensä niin juutalaiseen, kristilliseen kuin islamilaiseenkin kulttuuriin.”

Hämeen sanomissa taas: “Kansanpukujen historiaa tutkinut suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen ihmettelee, miksi hätkähdämme nyt muslimihuiveja. Huiveihin on pukeuduttu kaikkialla Euroopassa ja ympäri maailmaa, ei ainoastaan Lähi-idän maissa. – Naimisissa olevat naiset ovat peittäneet päänsä. Hiuksia on pidetty seksuaalisuuden symbolina, joten vain nuoret tytöt ovat saaneet kulkea hiukset vapaina, hän sanoo.

Lehtinen kehottaa katsomaan kristillistä kuvastoa, vaikkapa neitsyt Marian kuvaa. Maria on usein esitetty kuvataiteessa niin, että hän on pukeutunut pään peittävään väljään vaimon huntuun. Sama toistui kansanomaisessa pukukulttuurissa. Pään peittämistä ei siis pidä luulla ainoastaan Koraanin kehotukseksi, sillä Raamattukin puhui siitä.”

Raamatusta löytyy tosiaan useita viittauksia aiheeseen. Raamatun jakeista ainakin seuraavissa, mainitaan huivi ja siveä pukeutuminen:

”Ja Iisak oli illan suussa lähtenyt kedolle käyskentelemään, ja kun hän nosti silmänsä, näki hän kamelien lähestyvän. Kun Rebekka nosti silmänsä ja näki Iisakin, laskeutui hän nopeasti maahan kamelin selästä Ja kysyi palvelijalta: ”Kuka on tuo mies, joka tulee kedolla meitä vastaan?” Palvelija vastasi: ”Hän on minun herrani”. Niin hän otti hunnun ja verhoutui siihen”. Genesis 24:63-65

”Katso, kaunis sinä olet, armaani; katso, kaunis sinä olet. Kyyhkyläiset ovat sinun silmäsi huntusi takana”. Korkea veisu 4:1

”Tartu käsikiviin ja jauha jauhoja, riisu huntusi, nosta helmuksesi”. Jesaja 47:2

”Mutta jokainen nainen, joka rukoilee tai profetoi pää peittämätönnä, häpäisee päänsä, sillä se on aivan sama, kuin jos hänen päänsä olisi paljaaksi ajeltu. Sillä jos nainen ei verhoa päätään, leikkauttakoon hiuksensakin; mutta koska on häpeäksi naiselle, että hän leikkauttaa tai ajattaa hiuksensa, niin verhotkoon itsensä”. Ensimmäinen kirje korinttilaisille 11:5-6

”Minä tahdon siis, että miehet rukoilevat, joka paikassa kohottaen pyhät kädet ilman vihaa ja epäilystä; Niin myös, että naiset ovat säädyllisessä puvussa, kaunistavat itseään kainosti ja siveästi, ei palmikoiduilla hiuksilla, ei kullalla, ei helmillä eikä kallisarvoisilla vaatteilla”. Ensimmäinen kirje Timoteukselle 2:8-9

Jos aihe kiinnostaa, lue koko Kirsi Vainio-Korhosen artikkeli Turun sanomista,
tai Ildikó Lehtistä haastatelleen Pirjo-Liisa Niinimäen juttu Hämeen sanomista.

Lue myös: Hijab – Musliminaisten näkökulmia ja Naisten oikeudet islamissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *